Opiskelijoita

Ryttylässä kaikki kristityn elämän peruselementit on järjestyksessä

Olen ollut harjoittelijana Alajärven seurakunnassa ja suunnitelmissani on hakea opiskelemaan kirkon nuorisotyöntekijäksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olin menossa tammikuussa armeijaan, mutta päädyinkin Ryttylään raamattulinjalle. Kesällä jatkan hommia seurakunnassa siviilipalvelusmiehenä ja uskon, että hyvästä raamatuntuntemuksesta on vain hyötyä tulevassa nuorisotyössä.

Raamattulinjan luennot ovat olleet tosi hyviä, tykkäsin erityisesti Matti Väisäsen pitämästä sakramenttiteologiasta ja Leif Nummelan Raamatun punainen lanka- luentosarjasta. Aktioviikolla ja 1-4-luokkalaisten Donkkiskerhossa olen päässyt opiskelun rinnalla myös ihan käytännön työhön. Aluksi vieraiden ihmisten kohtaaminen aktiossa hirvitti, mutta lopulta kokemus oli kasvattava ja rohkaiseva.

Asuntolaelämä ja tiivis yhteisö on tuntunut hyvältä ja olen saanut kevään aikana tärkeitä, luotettavia ystäviä. Ylipäänsä voin sanoa, että aika raamattukurssilla ei voi mitenkään mennä hukkaan, sillä täällä kaikki kristityn elämän peruselementit, rukous, raamatunluku, ehtoollinen ja uskovien yhteys ovat kaikki kunnossa. Ja jos jotain kannattaa opiskella, niin Raamattua.

Yksi elämäni antoisimmista vuosista

Olen kotoisin Kellosta, Oulun läheltä ja tulin raamattulinjalle suoraan lukiosta. Kansanlähetys ei ollut minulle tuttu aiemmin, mutta ystäväni suositteli minulle tätä paikkaa. Aluksi kaikki uusi jännitti, enkä suoraan sanottuna edes halunnut jäädä tänne kaikkien vieraiden ihmisten keskelle. Lopulta olen kuitenkin viihtynyt täällä loistavasti.

Opetus on ollut korkeatasoista, vuoden aikana pohjatietoni Raamatusta on parantunut ja olen saanut siitä muodostettua kokonaiskuvan. Muistan erityisesti Timo Keskitalon luennot Roomalaiskirjeestä ja Pirkko Valkaman Vanhan Testamentin opetukset. Luennoilla ja keskusteluissa oppii ja ymmärtää paljon sellaista, mikä itsekseen jäisi löytämättä.

Tulevaisuuden suunnitelmani ovat vielä auki, mutta kyselen Jumalan tahtoa niiden suhteen. Kansanlähetysopistosta olen joka tapauksessa saanut lisää itsevarmuutta elää kristittynä ja uusia uskovia ystäviä.  On hyvä huomata, ettei ole uskovaisena yksin. Voin suositella raamattulinjaa lämpimästi kaikille, sillä ainakin minulle tämä vuosi on ollut varmasti yksi elämäni antoisimmista.

Kristityn perusta kuntoon

Tulin uskoon reilu vuosi sitten. Halusin nuorena kristittynä saada perustan kuntoon ja siksi hakeuduin opiskelemaan Kansanlähetysopistoon, ensin syksyllä raamattulinjalle, josta sitten vaihdoin teologiselle linjalle kevääksi.

Voin sanoa, että itse Raamatun opiskelu on ollut aivan mahtavaa ja kaikkein kiinnostavinta täällä. Erityisesti mieleeni on jäänyt Pirkko Valkaman Vanhan Testamentin luennot ja Liisi Jokirannan opetus uskonpuhdistuksen sola-periaatteista. Hengelliset juuret ovat vuoden aikana saaneet kasvaa syvälle Sanaan.

Nyt kun aika täällä on lopuillaan, tuntuu vähän surulliselta lähteä täältä. Opiskelijoiden kesken meillä on aivan erityislaatuinen yhteys ja olen saanut vuoden aikana hyviä ystäviä. Syksyllä minut palkittiin täällä "Vuoden isosiskona" ja luulenkin, että eri-ikäisillä ihmisillä on paljon annettavaa toisilleen.

Ensi syksynä aloitan maisteriopinnot Helsingissä teologisessa tiedekunnassa, jonne en varmasti olisi edes tullut hakeneeksi ilman opiskelua teologisella linjalla. Lähden sinne innostunein ja turvallisin mielin, sillä täällä opitun jälkeen en enää ole joka tuulen riepoteltavana, vaan uskoni on vahvistunut

Vastauksia ja taustoja kiperiin teologisiin kysymyksiin

Hain opiskelemaan Joensuun teologiseen tiedekuntaan viime keväänä. Paikka jäi kiinni parista pisteestä, työt kaupassa oli loppu ja asuntokin irtisanottu, joten oli keksittävä uusi suunnitelma. Kyselin neuvoa Porin Kansanlähetyksestä, josta minulle suositeltiin opiskelua Kansanlähetysopistossa. Niinpä sitten muutimme perheen kanssa Riihimäelle, josta käsin olen opiskellut teologisella linjalla.

Vuoden aikana olen erityisesti innostunut kirkko- ja dogmihistoriasta, koska ne auttavat ymmärtämään ajankohtaisten kysymysten teologisia ja ideologisia taustoja. Timo Eskolan luennot ovat esimerkiksi olleet hyvin mielenkiintoisia. Olen täällä saanut paljon hyödyllistä tietoa, enkä varmaankaan enää jää huuli pyöreänä ihmettelemään, jos joku haastaa keskusteluun vaikkapa ateistisista lähtökohdista.

Aktioviikoilla sain kokeilla omia rajojani, lahjojani ja sitä millaista evankeliumin julistaminen on työnä. Kokemus oli rohkaiseva: minua ei syöty elävänä, vaikka tunnustinkin julkisesti olevani kristitty. Vaatimusten ei tarvitse olla turhan korkealla, koska lyhyelläkin hartaudella voi olla suuri merkitys kuulijalle.

Kansanlähetysopistossa kenenkään ei tarvitse ahtautua tiettyyn muottiin, vaan jokainen löytää varmasti oman paikkansa, tehtävänsä ja tapansa olla. Hengellisesti meitä taitaa löytyä laidasta laitaan, mutta täällä saakin olla asioista eri mieltä. Keskusteluissa voi oppia ymmärtämään, miksi toiset ajattelevat eri tavalla.

Ensi vuodeksi olen jäämässä tekemään Kansanlähetyksen nuorisotyötä tiimilinjalle. Taitaa olla niin, että Jumalan johdatus näkyy parhaiten juuri siinä, että omat suunnitelmat menevät jotenkin myttyyn, mutta silti kaikki järjestyy.

Rikas vuosi taiteen ja ystävien kanssa

Kuulin musiikkiteatterilinjasta ensimmäisen kerran Maata Näkyvissä-festareilla ja heti ajattelin, että siinä saattaisi olla minulle luonteva paikka, koska olen pienestä asti harrastanut teatteria.  Halusin myös kasvaa kristittynä ja kokea elämää toisten uskovien yhteydessä.

Vuosi on ollut rikas ja täynnä uusia kokemuksia taiteen alueella. Eniten olen nauttinut joulu- ja pääsiäisnäytelmien tekemisestä, siitä kuinka projekti vähitellen muotoutuu harjoituksissa ja lopulta huipentuu kiertueelle. Tanssin ja musiikin tekemisestä olen myös oppinut paljon uutta. Opetuksessa lähdettiin alkeista, joten kaikki saavat aloittaa samalta viivalta, vaikkei aiempaa kokemusta olisikaan. Lisäksi pidemmälle edistyneille järjestetään erillistä opetusta tarpeen mukaan. Parhaillaan valmistelen lopputyötäni, joka koostuu pienistä kohtauksista omasta elämästäni.

Musiikkiteatterilinjalla opiskeluun kuuluu myös raamattuluentoja, jotka ovat olleen hyviä. Vapaa-aikaa linjalla ei välttämättä löydy kovin paljon, mutta ehtii täällä silti ainakin pelaamaan sählyä, katsoman leffoja, käymään kitara- ja pianokurssilla ja tietenkin myös juttelemaan ja oleskelemaan muiden kanssa.

Maiju Vainionpää, 21

Musiikkiteatterilinja - toimintaa ja lisää itseluottamusta

Tulin Kansanlähetysopistoon ensin raamattulinjalle, mutta muutaman päivän päästä musiikkiteatterilinja alkoikin kiinnostaa enemmän. Olin aikaisemmin harrastanut kitaransoittoa, mutta tanssi ja teatterin tekeminen olivat molemmat ihan uusia juttuja.

Päätös linjan vaihtamisesta ei kaduttanut. Luulen, etten välttämättä olisi jaksanut istua joka päivä luennoilla. Musiikkiteatterilinja sisälsi toimintaa ja hyvää raamattuopetusta sopivassa suhteessa. Lisäksi kävin kuuntelemassa raamattulinjan luentoja aina kun oli vapaa-aikaa. Tanssia kohtaan minulla oli eniten ennakkoluuloja, enkä odottanut erityisemmin innostuvani siitä. Olin kuitenkin väärässä, sillä kokemuksen kautta esiintymiskynnys on madaltunut ja olen saanut lisää itseluottamusta. Ylipäänsä linjalla ja sen jälkeen olen tehnyt asioita, joita en aikaisemmin olisi uskaltanut.

Olen ollut mukana musiikkiteatterilinjan projekteissa myöhemminkin, koska jäin opistolle talkoisiin kiinteistömieheksi. Seuraavaksi kiinnostaisi lähteä opiskelemaan liikunnanohjausta.  Kiinteistöhommissakin olen oppinut kaikenlaista, josta voisi olla hyötyä myös missä tahansa. Olen asunut vanhempieni kanssa Keniassa ja Kanadassa, eikä sitä tiedä, jos vaikka itsekin joskus lähtisi lähetystyöhön.

Lähtöön valmistautumista

Opiskelin lähetystyöntekijälinjalla vuoden 2008. Ennen lähetyskurssia olimme olleet perheen kanssa määräaikaisessa lähetystyössä Mordvassa. Opiskeluaika oli minulle ennen kaikkea henkilökohtaista prosessointia lähetystyöhön lähtemisestä ja lähetystyössä olemisesta, itsetuntemuksen syvenemistä, oman identiteetin hukkaamista ja sen vähitellen löytymistä. Tätä kaikkea linjan opinnot tukivat hyvin ja luennot olivat mielenkiintoisia ja monipuolisia.

Pidin erityisesti ryhmästämme, joka oli keskusteleva ja kaikille tilaa antava. Minulle hyvin tärkeää oli myös prosessoida lähtöä muiden samanlaista elämänvaihetta elävien perheiden kanssa. Syyskuun alussa suuntaamme - jos Jumala suo - Etelä-Siperiaan, Inkerin Luterilaisten Kirkon työyhteyteen tukemaan paikallisia seurakuntia.